OSA 71: KASVOT MENNEISYYDESTÄ
Emilia Goottilaa odotti jymy yllätys kotonaan. Tyttö oli tuskin kerinnyt sisälle kun Cassandra ryntäsi pihalle ja höpisi jotain käsittämätöntä soopaa ihme ihmeihmisen paluusta. Kun Emilia astui vanhan kotinsa sisälle hän törmäsi naiseen jonka oli nähnyt suvunvalokuva kirjassa useasti.
”Mummi?!”, Emilia kiljaisi järkyttyneenä ja tuijotti Johanna Goottilaa, Cassandran äitiä, joka seisoi hieman nolona eteisessä. Cassandra tuli tyttärensä perässä sisälle ja pyysi äitiään jatkamaan olemistaan ja veti sitten Emilian syrjempää kertoen tälle koko ilmeellisen Johannan ilmestymistarinan ja sen ettei Johanna muistanut mitään siitä mitä oli tapahtunut.
Illalla kun Johanna oli käynyt kampaamossa ihan vaan sen takia etteivät kaikki saisi Kaunialassa hepulia Johannan löytymisestä. Se ei olisi vielä hyväksi naiselle, joka oli pysynyt hämmästyttävän nuorena, sekä ei muistanut suvustaan mitään. Ruokaillessa Cassandra ja Emilia yrittivät opettaa Johannalle vaikeaa Goottiloiden sukukiekuraa.
”Ja äiti isä meni naimisiin Niinan kanssa vuosia myöhemmin”, Cassandra sanoi lopulta hiljaa.
Johanna tuijotti tytärtään hetken ja naurahti sitten:
”Mitä pahaa siinä oli, minähän olin poissa” Emilia ja Cassandra vilkaisivat toisiaan, oliko tämä joku huijaus vai oliko nainen oikeasti Johanna, kyllä kai ihminen muistaisi pahimmat vihamiehensä, vai muistaisiko.
Emilia päätti aloittaa Johannan esittelyn varovaisesti. Hän esitteli naisen ensin Nuutille samalla kun esitteli Nuutin äidille, ihme kyllä Nuutti ja Cassandra tulivat heti mainiosti juttuun heti. Kumpa Emilian päässä olisivat jo tuolloin soineet herätyskellot. Seuraavaksi tyttö esitteli miehen isälleen Saku Dalhmanille, joka ei sekään ollut kovin viisas veto.
Nimittäin seuraavina öinä ihmissusi Saku kävi Goottiloiden pihassa ulvomassa Johannan perään, nainen nautti tuosta huomiosta mitä sai ja meni usein jopa pihalle oikein ärsyttämään Sakua enemmän.
Viikot vierivät ja Emilian ja Johannan ollessa töissä Nuutti oli tuttu näky Goottiloilla. Mies oli rakastunut silmittömästi vanhaan Cassandraan ja peri pettikin Emiliaa usein mitä irstaimmilla tavoilla. Ja kun Emilia tuli töissä kotiin niin pari oli taas kun anoppi ja vävy. Pian kumminkin Nuutin omatunto alkoi pikku hiljaa kolkuttelemaan, kun he päätyivät petipainiin samassa sängyssä, missä Nuutti oli puoli tuntia sitten painunut Cassandran kanssa. Mutta sanonta ”Äiti kuin tytär” piti Nuutista paikkansa, kummastakaan hän ei mielellään luopuisi.
Eräänä päivänä Nuutti ja Cassandra olivat kumminkin hieman huolimattomia ja suukottelivat pienesti eteisessä eivätkä huomanneet Emiliaa, joka tuli sisään. Nainen kastoi järkyttyneenä miestä ja äitiään itkuisena.
Emilia hyökkäsi Nuutin kimppuun ja valitti tälle siitä, että mies oli kuin hänen isänsä ja että hänen puolestaan Nuutti ja vanha lumppu voisivat vaikka mennä naimisiin keskenään.
Muutamaa päivää myöhemmin Emilia muutti sitten Siri koiransa kanssa pois äitinsä vanhasta asunnosta. Hän kyllä hyvästeli Johannan mutta Cassandra ei saanut edes katsetta. Emilia ei enää koskaan puhuisi äidilleen. Cassandra vain hymyili tyttärensä lähtiessä. Nainen oli varmaan jo tulossa höperöksi.
Kun Emilia lähti niin taloon saapui neljä uutta asukasta. Nuutti muutti heti Goottiloille. Lisäksi Siru sai taas kerran kolme ihanaa pentua uroksen Rakki ja kaksi narttua Tyttö ja Nelli. Tyttö ja Nelli laitettiin kyllä heti adoptiokotiin kun taas Rakki jäi Johannan koiraksi.
Nuutin muutosta oli tuskin kulunut kahtakaan viikkoa kun hän eräänä iltana sitten polvistui Cassandran eteen ja tarjosi tälle sormusta kertoen että halusi viettää oikeasti elämänsä Cassandran kanssa.
Nainen tuijotti sormusta hetken ja kurja elämä Sakun kanssa vyöryi hänen mieleensä lisäksi hänen edes menneen isänsä varoitukset onnenonkijoista. Cassandra pudisteli päätään ja kertoi, että rakasti Nuuttia mutta he eivät koskaan tulisi menemään naimisiin, se olisi turhaa koska Cassandralla ei olisi paljoa vuosia jäljellä.
Nuutti jäi masentuneena yksin olohuoneeseen ja tirautti muutaman kyyneleen. Juuri silloin Johanna tuli olohuoneeseen ja katsoi miestä ihmeissään. Nuutin mielessä alkoi kypsyä uusi ajatus, kiitos Cassandran, joka muistutti, että aika oli tosiaankin Nuutin puolella.
OSA 72: LIIKA on LIIKAA
”Mummi?!”, Emilia kiljaisi järkyttyneenä ja tuijotti Johanna Goottilaa, Cassandran äitiä, joka seisoi hieman nolona eteisessä. Cassandra tuli tyttärensä perässä sisälle ja pyysi äitiään jatkamaan olemistaan ja veti sitten Emilian syrjempää kertoen tälle koko ilmeellisen Johannan ilmestymistarinan ja sen ettei Johanna muistanut mitään siitä mitä oli tapahtunut.
Illalla kun Johanna oli käynyt kampaamossa ihan vaan sen takia etteivät kaikki saisi Kaunialassa hepulia Johannan löytymisestä. Se ei olisi vielä hyväksi naiselle, joka oli pysynyt hämmästyttävän nuorena, sekä ei muistanut suvustaan mitään. Ruokaillessa Cassandra ja Emilia yrittivät opettaa Johannalle vaikeaa Goottiloiden sukukiekuraa.
”Ja äiti isä meni naimisiin Niinan kanssa vuosia myöhemmin”, Cassandra sanoi lopulta hiljaa.
Johanna tuijotti tytärtään hetken ja naurahti sitten:
”Mitä pahaa siinä oli, minähän olin poissa” Emilia ja Cassandra vilkaisivat toisiaan, oliko tämä joku huijaus vai oliko nainen oikeasti Johanna, kyllä kai ihminen muistaisi pahimmat vihamiehensä, vai muistaisiko.
Emilia päätti aloittaa Johannan esittelyn varovaisesti. Hän esitteli naisen ensin Nuutille samalla kun esitteli Nuutin äidille, ihme kyllä Nuutti ja Cassandra tulivat heti mainiosti juttuun heti. Kumpa Emilian päässä olisivat jo tuolloin soineet herätyskellot. Seuraavaksi tyttö esitteli miehen isälleen Saku Dalhmanille, joka ei sekään ollut kovin viisas veto.
Nimittäin seuraavina öinä ihmissusi Saku kävi Goottiloiden pihassa ulvomassa Johannan perään, nainen nautti tuosta huomiosta mitä sai ja meni usein jopa pihalle oikein ärsyttämään Sakua enemmän.
Viikot vierivät ja Emilian ja Johannan ollessa töissä Nuutti oli tuttu näky Goottiloilla. Mies oli rakastunut silmittömästi vanhaan Cassandraan ja peri pettikin Emiliaa usein mitä irstaimmilla tavoilla. Ja kun Emilia tuli töissä kotiin niin pari oli taas kun anoppi ja vävy. Pian kumminkin Nuutin omatunto alkoi pikku hiljaa kolkuttelemaan, kun he päätyivät petipainiin samassa sängyssä, missä Nuutti oli puoli tuntia sitten painunut Cassandran kanssa. Mutta sanonta ”Äiti kuin tytär” piti Nuutista paikkansa, kummastakaan hän ei mielellään luopuisi.
Eräänä päivänä Nuutti ja Cassandra olivat kumminkin hieman huolimattomia ja suukottelivat pienesti eteisessä eivätkä huomanneet Emiliaa, joka tuli sisään. Nainen kastoi järkyttyneenä miestä ja äitiään itkuisena.
Emilia hyökkäsi Nuutin kimppuun ja valitti tälle siitä, että mies oli kuin hänen isänsä ja että hänen puolestaan Nuutti ja vanha lumppu voisivat vaikka mennä naimisiin keskenään.
Muutamaa päivää myöhemmin Emilia muutti sitten Siri koiransa kanssa pois äitinsä vanhasta asunnosta. Hän kyllä hyvästeli Johannan mutta Cassandra ei saanut edes katsetta. Emilia ei enää koskaan puhuisi äidilleen. Cassandra vain hymyili tyttärensä lähtiessä. Nainen oli varmaan jo tulossa höperöksi.
Kun Emilia lähti niin taloon saapui neljä uutta asukasta. Nuutti muutti heti Goottiloille. Lisäksi Siru sai taas kerran kolme ihanaa pentua uroksen Rakki ja kaksi narttua Tyttö ja Nelli. Tyttö ja Nelli laitettiin kyllä heti adoptiokotiin kun taas Rakki jäi Johannan koiraksi.
Nuutin muutosta oli tuskin kulunut kahtakaan viikkoa kun hän eräänä iltana sitten polvistui Cassandran eteen ja tarjosi tälle sormusta kertoen että halusi viettää oikeasti elämänsä Cassandran kanssa.
Nainen tuijotti sormusta hetken ja kurja elämä Sakun kanssa vyöryi hänen mieleensä lisäksi hänen edes menneen isänsä varoitukset onnenonkijoista. Cassandra pudisteli päätään ja kertoi, että rakasti Nuuttia mutta he eivät koskaan tulisi menemään naimisiin, se olisi turhaa koska Cassandralla ei olisi paljoa vuosia jäljellä.
Nuutti jäi masentuneena yksin olohuoneeseen ja tirautti muutaman kyyneleen. Juuri silloin Johanna tuli olohuoneeseen ja katsoi miestä ihmeissään. Nuutin mielessä alkoi kypsyä uusi ajatus, kiitos Cassandran, joka muistutti, että aika oli tosiaankin Nuutin puolella.
OSA 72: LIIKA on LIIKAA
posted by Cherrysama at
1:06 AM
2 Comments
Links to this post
